Kulunut kevät ja lopputalvi ovat olleet elämässäni poikkeuksellista aikaa. On ollut todella kiire ja tapahtunut paljon isoja asioita. Päiväni ovat täyttyneet koulutaistelusta, rakkaan lapsuudenkodin tyhjentämisestä, kuntavaalikampanjasta, äitiydestä, yrittäjyydestä, yhdistystoiminnasta ja yhteisön rakentamisesta. Kalenterissa olisi välillä pitänyt olla neljässä eri paikassa samaan aikaan. Mutta koska se ei ollut mahdollista, valitsin toisin: päätin olla läsnä siellä, missä olin – täydesti, sydän avoinna.
Haluan jakaa sinulle, mitä tämä haastava aika opetti minulle. Ehkä löydät sanoistani jotakin, joka antaa lohtua, voimaa tai uudenlaista ymmärrystä omalle matkallesi silloin, kun elämä tuntuu raskaalta.

Tietoinen läsnäolo – pysyminen hetkessä
Kun elämä ympärillä kiihtyy, ainoa pysyvä turvapaikka löytyy hetkestä. Opin pysähtymään siihen, missä olin. En tehnyt montaa asiaa kerralla, en antanut mielen laukata tulevaan tai murehtinut mennyttä. Olin läsnä hengityksessäni, kehossani ja mielessäni. Ankkuroin tietoisella läsnäololla itseni hetkeen ja olin aina 100%:sti läsnä. Vaikka elämä liikkuu, sinä voit pysyä tyynenä sen keskellä.
Jooga ja meditaatio – oma turvasatama
Joogamatto on minulle kuin koti. Hengityksen rytmissä asanoissa ollessani löysin aina uudelleen yhteyden itseeni. Ennen suuria puristuksia mm. vaalitenttejä ja tiukkoja palavereita istuin alas ja meditoin. Annoin hengityksen hiljentää mieleni. Opin, että ulkoinen maailma voi olla myrskyisä, mutta sisäinen rauha on aina saavutettavissa, kun sen olemassaolon vain muistaa. Jooga ja meditaatio eivät vaatineet minulta mitään muuta kuin sitä, että annoin hetken aikaa itselleni ja saavutin syvän yhteyden. Näin myös elämän suuriin haasteisiin oli helpompi tulla, juuri sellaisena kuin olin.
Armollisuus – riittäminen omana itsenään
Minussa elää pieni perfektionisti, joka haluaa tehdä kaiken viimeisen päälle. Olette ehkä tämän jo joissain asioissa huomanneet. 😉 Mutta tämän kevään aikana opin valtavan tärkeän taidon: armollisuuden. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä ollakseen arvokasta. Välillä riittää, että tekee parhaansa siinä hetkessä, vaikka se olisikin vähän vähemmän. Opin kuiskaamaan itselleni: ”Tämä riittää nyt tähän hetkeen. Sinä riität.” Ja niin elämäni keveni. Löysin enemmän iloa ja vapautta enkä antanut missään vaiheessa muiden syyllistää tekemisiäni. Sain myös valtavasti aikaan, kun menin aina välillä sieltä mistä aita oli matalimmillaan.

Oman energian kunnioittaminen – Human Design tukena
Olen elänyt omaa Human Design -karttani energiaa kunnioittaen, ja se on ollut valtava lahja. Projektorina minun ei kuulu puskea, vaan havainnoida, odottaa kutsua ja suunnata energiaani viisaasti. Opin luottamaan omaan rytmiini. Tiedän hyvin milloin on aika levätä ja milloin aika loistaa. Oman energian kunnioittaminen toi arkeeni lempeyttä ja varmuutta: tiesin, ettei minun tarvinnut tehdä kaikkea, eikä ainakaan yksin. Osasin myös delegoida ja pystyin luottamaan muihin. Hyödynsin tarvittaessa muiden energioita.
Kiitollisuus – kaiken ydin
Vaikka kuljin kiireen ja suurien päätösten keskellä, pidin kiitollisuuden aina mielessä. Kiitin terveydestäni, hyvin nukutuista öistä, ihanista ihmisistä ympärilläni, pienistä arjen iloista ja siitä suuresta tuesta ja avusta, jota olen teiltä valtavasti saanut. Kiitin universumia siitä, että se järjesti asiani suurella voimalla. Uskoin ihmeisiin ja luotin, että kaikki asiat kyllä loksahtelevat oikeille paikoilleen ajallaan. Kiitollisuus ei poistanut vaikeuksia, mutta se muutti tapaani kohdata ne. Se muistutti minua siitä, että elämä itsessään on lahja kaikessa rosoisuudessaankin.

Nyt on palautumisen ja uuden ajan alku
Tämän intensiivisen jakson jälkeen olen alkanut helliä itseäni. Olen antanut itselleni mahdollisuuden palautua erilaisissa rentoutushoidoissa. Nautin hiljaisista aamuista ja lempeistä illoista perheeni kanssa. Olen antanut itselleni luvan olla nyt pienen hetken ilman jäätävää suorittamista. Ensi viikolla lähden mukaan valvojaksi poikani leirikouluun ja otan sen itsekin pienenä lomana ja irtiottona arjesta: mahdollisuutena katsoa maailmaa lapsen silmin, levollisesti ja ihmetellen.

Rakennetaan yhdessä kepeä ja voimaannuttava joogakesä
Nyt haluan taas suunnata energiaani takaisin teihin, meihin ja tähän meidän ihanaan yhteisöömme. MaliYogan kesä on jo ovella. Mitä sinä kaipaisit? Rantajoogaa? Äänimaljarentoutuksia? Iltoja luonnossa? Hetkiä, joissa ei ole kiire mihinkään? Juhlia, naurua, hiljaisuutta? Olen täällä kuulemassa ja luomassa kanssanne. Lauantain astagajoogien kesken olemme jo aloittaneet mysoreharjoituksen jälkeen ihanat nyyttäri-aamiaiset.

Tehdään tästä kesästä keveä, kaunis ja voimallinen – juuri meidän näköisemme. ✨