Miten lapset saa lukemaan?

Varmasti meidän jokaisen vanhemman toiveena on, että oma jälkikasvu oppisi lukemaan hyvin ja innostuisi kirjojen ihmeellisestä maailmasta. Miten kummassa pienen lapsen saa sitten tarttumaan oma-aloitteisesti kirjaan?

Koulu antaa pohjan ja koti tukee

Lapset opetetaan koulussa lukemaan ja kirjoittamaan jo heti ekalla luokalla, mikä on fastastista. Kodin rooliksi jää useimmiten lukemiseen kannustaminen ja tukeminen. Lukeminen on valtaisan tärkeä taito elämää varten ja oikeastaan pohja kaikkien muiden oppiaineiden opiskeluun. 

Oma poikani on tokalla luokalla ja koulussa hänen lempiaineet ovat äidinkieli ja liikunta. Poikani opettaja on kehunut lapsemme luku-ja kirjoitustaitoa, joten rohkenen jakamaan muutaman vinkin, mitkä meillä on toiminut asian edistämiseksi.

Lukeminen on tärkeä taito elämää varten.

Roolimallit ja esikuvat ovat tärkeitä

Ihan niinkuin lasten meditointi-artikkelissani kerroin, lasten maailmassa roolimalleilla ja esikuvilla on suuri vaikutus. Pienet lapset ihannoivat usein vanhempiaan ja haluavat heidän kaltaisekseen. Vanhemmat itse toimivat useimmiten parhaimpina roolimalleina lukemisen suhteen. Minä rakastan kirjoja ja lukemista, minulla on aina joku kirja kesken. Meidän perheessä siis luetaan paljon. Luen toisinaan pojalleni ääneen jopa katkelmia aikuisten kirjoista esimerkiksi Ayuervedasta.

Lukuikkuna elämään.

Sarjakuvat vai oikeat kirjat?

Oma poikani fanittaa sarjakuvia. Hän lukee niitä todella paljon ja on jo usean vuoden ajan piirtänyt omia sarjakuvia. Tavoite kuitenkin olisi, että lasta kannustettaisiin lukemaan ihan kunnon kirjoja, missä kuvia olisi vain vähän tai ei lainkaan. Tämä mahdollistaa laajan mielikuvituksen käytön ja helpottaa tulevaisuutta. Tietenkin siirtymä kannattaa tehdä pikkuhiljaa. Sarjakuville on tietenkin oma paikkansa lasten maailmassa, itsekin rakastin pienenä Aku Ankan lukemista. Poikani tykkää lukea myös englanninkielisiä sarjakuvia, vaikka ei vielä kaikkia sanoja ymmärräkään.

Sarjakuvat vai oikeat kirjat?

Mielekästä lukemista tarjolla riittävästi

On tärkeää, että lapsella on mielekästä, kivaa ja omaan ikätasoon sopivaa luettavaa. Kirjastot ovat ihan parhaita paikkoja tähän tarkoitukseen. Pyrin ostamaan mahdollisimman vähän kirjoja, koska lainaaminen on niin helppoa. Kannattaa olla lapsen tukena valitsemassa yhdessä lainattavia kirjoja. Helposti valintoja pystyy ohjailemaan niin, että tulee lainattua juuri sopivia kirjoja. Kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysellä vinkkejä ja eniten lainattuja suosittuja teoksia.

Porvoon pääkirjasto on kotikirjastoni.

Lapsen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat

Kirjojen lukeminen tuottaa lapselle useimmiten sekä huvia että hyötyä. Lapsi voi kiinnostua joistain asioista tiedon lisäämisen näkökulmasta. Meille tulee kesällä koiranpentu ja meidän koko perhe on alkanut lukemaan koiriin liittyvää kirjallisuutta. Pojalleni lainasin tietenkin lapsille kirjoitetun koiranpentu-tietokirjan, jota on jo luettu ahkerasti.

Kiinnostavat kirjat ovat parhaita.

Joka päiväinen lukutuokio

Olisi hyvä, jos lapsi lukisi ihan joka päivä säännöllisesti kirjoja. Lukutuokiosta kannattaa tehdä osallistava. Alkuun poikamme luki meille aina ääneen, mutta nyt kun lukeminen sujuu niin hyvin, hän saa itse aina päättää lukeeko mielessään vai ääneen. Pyrin olemaan yleensä lukutilanteessa hänelle tietoisesti läsnä. Lapsella on yllättävän paljon kysymyksiä lukiessa. Poikani kyselee usein vaikeiden sanojen merkityksiä ja bongailee ääneen tekstistä kirjoitusvirheitä. Yleensä kudon samaan aikaan, niin pystyn helposti vastailemaan samalla hänelle.

Poikani saa itse valita ajankohdan lukemiselle. Meillä sujuu nykyään arkiaamut niin ihanasti, että hän haluaa usein lukea heti aamulla.

Joka päiväinen säännöllinen lukuhetki on tärkeä.

Loistava motivointikeino lapsen lukemiseen

Kannattaa miettiä joku hyvä motivointikeino, millä lapsen saa lukemaan. Meillä se on päivittäisen peli/nettiajan tienaaminen. Joka päivä pitää lukea vähintään kymmenen minuuttia, se on yhdessä sovittu minimimäärä. Jos lukee 10-40 min, tienaa juuri sen verran päivässä peliaikaa tai netissä surffailua puhelimella, tabletilla tai tietokoneella mitä on lukenut. 

Poikamme lukee yleensä 30-40 min päivässä ja pelaa tosiaan sen ajan. Menetelmä on meidän perheelle erittäin toimiva, koska meidän vanhempien ei tarvitse sen enempää neuvotella tai kontrolloida ruutuaikaa älylaitteilla. Aika lasketaan tietenkin minuutin tarkkuudella ja suoritukset kellotetaan. Herätys hälyttää, milloin on aika lopettaa. 40 minuuttia on tosiaan yläraja peliajalle päivässä, mutta lukea saa tietenkin niin kauan kuin haluaa. Meillä ruutuaikaa ei tienaa ollenkaan sarjakuvien tai liian helppojen kirjojen lukemisesta. 

Poikani sai juuri luettua lähes 200-sivuisen noin 10-12-vuotialle lapsille suunnatun kirjan. Luku-urakka oli pitkä ja hän tarvitsi alussa paljon kannustusta. Kirja tuntui valtavan pitkältä, koska sivuja oli niin monta. Alun kannustuksen jälkeen, sivu sivulta tarina alkoi viedä mukanaan. Nyt poikani on todella ylpeä lukusuorituksestaan ja onnellinen luettuaan kerrassaan niin hyvän kirjan.

Omalla esimerkilläni motivoin lapsia joogaamaan ja lukemaan.

Lukeminen ja lapsijooga

Olen joskus lasten joogatunnilla lukenut ääneen lapsille kirjoja esimerkiksi rentoutuksen yhteydessä. Uskon, että lapsijoogalla on myös positiivisia vaikutuksia lasten luku-ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Chakrat ja lapsijooga-artikkelissani kerron myös yhdestä joogakirjasta, jonka mukana voi helposti itse joogata.

Kiitos, kun luit tämän jutun! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.